Projekti katkolla ?

Jokin aika sitten kerroin, että oon ollut mukana Keventäjissä & saanutkin hyviä tuloksia. Nyt viikonloppuna taitaa olla jonkinmoinen "kisaväsymys" iskenyt, sillä eilen enkä tänään oo jaksanut merkkailla mitään syömisiä & juomisia. Kaiken kukkuraksi hetki sitten vetäisin melkein koko paketillisen Ingmanin mansikkajäätelöä. Joo, olihan se hyvää; ei sitä voi kieltää .. Heti jälkeenpäin iski hirvee morkkis: miksi ihmeessä olin mennyt pitkästä aikaa ahmimaan? Mä oon todellinen possu, läski joka ei ansaitse mitään eikä ketään.
Ei kai nyt muu auta, kuin huomenna palata tiukalle kuurille. Tuntuisi niin kivalta, kun olis joku, jonka kanssa vois vaihtaa ajatuksia tästä mun sairaudesta, painonpudotuksesta tai oikeastaan ihan mistä vaan. Tylsää, kun kaikilla muilla tuntuu olevan paras ystävä :(

Keskiviikon piristystä

Hieman pelonsekaisin tuntein avasin silmäni aamulla; odotin nimittäin sitä rankkasadetta, jota oli lupailtu säätiedotuksissa. Onneksi ei mitään sellaista ollut havaittavissa, joten tein pikaisen päätöksen lähteä kaupungille. Pakkasin jumppakamat kassiin & bussin kyytiin. Treenin jälkeen teki mieli jotain kivaa tähän harmaaseen arkeen. Mietin jo, että olisin mennyt johonkin kahvilaan. Sitten tuli mieleeni, että ehkä järkevämpi vaihtoehto olisi napata mukaan joku lehti, joista olisi iloa pitkäksi aikaa. Siispä suuntasin ärrälle, josta valitsin seuraavat lehdet: Deko & Divaani sekä Trendi. Sisustushullu kun olen, niin lisäinspiraatio on aina tarpeen :) Lisäksi tykkään pysyä kärryillä siitä, mitä muotimaailmassa tapahtuu. Nyt on mukavaa viettää ilta tiiviisti sohvalla löhöten & lehtiä lueskellen.

Täällä ollaan edelleen

Kuten otsikkokin sen sanoo, olen yhä elävien kirjoissa. Viime postaukseni jälkeen mietin oikein kunnolla asioita, ja totesin, ettei mun aikani lähteä ole ihan vielä. Tilanne, jonka takia olen äärimmäisen ahdistunut, on edelleen "päällä". Ajattelin kuitenkin, ettei se saa estää mua elämästä; on niin paljon kaikkea nähtävää & koettavaa.

Olenkin yrittänyt keksiä itselleni mieleistä tekemistä: kuntosalilla oon pyrkinyt käymään muutaman kerran viikossa, muoti- ja sisustuslehtien selaileminen sekä ihan vaan telkkarin tuijottaminen. Viime maanantaina olin "ajoittanut" kuntosalikäyntini siten, että olisin ehtinyt Etelän SYLIn kahvihetkeen, mutta jostain syystä mulle tuli sellainen fiilis, etten voi mennä sinne :(. Jälkeenpäin harmittelin, miksen vaan rohkaissut mieltäni & mennyt Kaapelitehtaalle, ehkä sitten ensi kerralla ...

Olen myös löytänyt kivoja blogeja, joissa käsitellään ns. lifestylea, muotia ja sisustusta. Blogien kirjoittajien elämäntilanne on täysin erilainen kuin omani tällä hetkellä, mutta ehkä juuri siksi niitä on mukavaa lueskella & haaveilla ihanista laukuista, vaatteista ja matkoista ... Tässä muutamia suosikkejani:
- divaaniblogit/adalminassecret
- mariannan.indiedays.com
- alexadagmar.com
- rantapallo.fi/mungolife
- divaaniblogit/charandthecity
- lily.fi/blogit/pupulandia
- lindajuhola.com

Tällaista tällä kertaa ... En osaa sanoa, koska seuraava postaus tulee, mutta toivottavasti sen aihe ei ole niin synkkä kuin edellisellä kerralla. Mukavaa kevään jatkoa :)

Ratkaisu?

Pahoittelen taukoa blogissani. Oon ollut (ja olen edelleen) niin alamaissa, ettei oikein mikään huvita. Kuntosalilla just jaksan käydä muutaman kerran viikossa. Kirjoja tykkäisin lukea, ei vaan huvita. Kotityöt ei yhtään inspiroi & villakoiria on kummasti tullut lisää ... Tällä hetkellä mun elämä on melkoisen solmussa  niin pahasti, että tuntuu ettei mulle jää kuin yks vaihtoehto. Jätän tarkemmat yksityiskohdat kertomatta, koska en halua että mut tunnistetaan tästä blogista. Tuo otsikossa mainittu ratkaisu vaikuttaa ainakin omassa mielessäni hyvin yksinkertaiselta; ehkä olis kaikille parasta, jos alkaisin vaan suunnittelemaan omia hautajaisiani. Toisaalta, eihän niillä olisi suurtakaan väliä. Kuka nyt mun hautajaisiin muka tulisi, kun mulla ei niitä ystäviä oo? Oon täydellisessä umpikujassa, mistä ei tunnu olevan ulospääsyä. Haluan vain nukkua.

SYLIssä on hyvä olla

Tämä päivä sujui samoissa merkeissä kuin eilinenkin (nukkuminen myöhään, aamupala, ja sitten salille), ainoastaan sillä erotuksella että treenin jälkeen menin Etelän Sylin toimistolle ihka ensimmäiseen tapaamiseeni liittyen tähän syömishäiriöön. Vaikka hiukan myöhästyinkin, niin tunsin itseni tervetulleeksi joukkoon. Tapaaminen antoi paljon ajattelemisen aihetta.

Siellä toin julki ajatuksen, joka oli pyörinyt mielessäni jo pidemmän aikaa. Sanoin suoraan ääneen, että olin tullut paikalle, koska mulla on syömishäiriö. Tämän jälkeen tuntui kuin raskas taakka olisi pudonnut olkapäiltäni. No niin, nyt mä sitten oon tavallaan "tullut ulos kaapista" eli kertonut muillekin mikä mua vaivaa. En mä silti aio tätä kuuluttaa kaikille tutuille, koska ei ne kuitenkaan ymmärtäis mua; miten ne voisikaan, koska todennäköisesti ne ei oo koskaan joutunut tappelemaan ruoan kanssa samalla lailla kuin mä?

Tämänpäiväisestä huolimatta mulla on pikkuisen ristiriitaiset fiilikset, koska syömishäiriömörkö edelleen on mun seurana & käskee mun jatkaa laihduttamista " kyl tollasen possun pitääkin laihduttaa, kiristä vaan ruokavaliota & treenaa lujaa, niin sitten EHKÄ sä voit löytää ystäviä". Toisaalta taas järki sanoo ettei sen mörön puheissa ole mitään järkeä, että oon just tällaisena riittävän hyvä.

Mulla on siis reippaasti ylipainoa, jota olisi jo ihan terveydellisistäkin syistä saatava pois. Miten mä voin onnistua tässä urakassa, jos se MÖRKÖ koko ajan vahtii mun tekemisiä? Mä pelkään että mun laihdutus ns. lähtee lapasesta eli mulle tulee kunnon anoreksia tai bulimia. Toisaalta, ehkä mä haluankin niin tapahtuvan. Ehkä mä en haluakaan parantua. Nyt on vähän sekava olo. Oon jotenkin järkeillyt niin, että laihdutan niin kauan, kunnes oon haluamassani painossa; sitten voin jatkaa terveitä elämäntapoja. Mitä sitten, jos en onnistukaan? Olenko silloin luuseri?

Ketuttaa ...

Tää päivä alkoi ihan hyvin; nukuin taas pitkään ja vaaka näytti -1,2kg vähemmän kuin viime viikolla. Söin kevyen aamupalan & lähdin salille. Tein aerobisen treenin : stepperi + pyörä + juoksumatto. Kotiin tultuani söin isohkon annoksen juustosalaattia ja suklaa-Skyrin. Olo oli ihan hyvä, ei ollenkaan ähky, vaan just silleen sopiva.

No, ilta siinä sitten sujui sohvalla maaten, iPadia selaillen ja lehtiä lueskellen. Hetki sitten muistin, että jääkaapissa on yksi Saarioisten piccolopizza sekä mustikkarahkaa, joita ostin tänään kaupasta useamman purkillisen (sai -30% alennuksella) ... Yritin tosissani vastustaa kiusausta, mutta niinhän siinä kävi, että kampesin itseni sohvalta ylös & jääkaapille :( Nyt sitten on vatsassa se pizza ja yksi purkillinen mustikkarahkaa. Huomenna täytyy sitten huhkia oikein kunnolla, kun menee kuntosalille. Miks ihmeessä mulla ei ole tarpeeksi tahdonlujuutta vastustaa mielitekoja? Tuon pizzan ja rahkan syöminen oli selkeästi periksiantamista syömishimolle, sillä ei mulla mikään nälkä ollut. Miks muut onnistuu pudottamaan painoa? Oonko mä tuomittu elämään paksuna norsuna?

Leppoisa sunnuntai

Tänään nukuin hyvillä mielin pitkään, heräsin vasta puolen päivän aikoihin eli unta tuli vedettyä palloon melkein kellon ympäri :) Oli tosi kivaa, kun ei tarvinnut mennä mihinkään vaan sai kaikessa rauhassa olla peiton alla. Nykyisin oon huomannut että nukkuisin joka päivä yhtä paljon, jos ei täytyisi mennä johonkin; labraan, lääkärille, asioille ... Olenkin yrittänyt mahdollisuuksien mukaan sopia menojani vasta iltapäivälle, näin mulle jää enemmän aikaa nukkua. Tietty mun lääkkeet näyttelee hyvin suurta osaa siinä, että nukun paljon. Kyllä mä silti mieluiten nappaan illalla pillerin kuin kärsin unettomuudesta.

Herättyäni söin kaikessa rauhassa aamupalan eli paahtoleipää pari viipaletta sekä kahvia. Sitten lähdinkin kuntosalille, jossa ei juurikaan ollut ketään. Tämä tarkoitti että sain rauhassa treenata ilman sen kummempia jonotteluja laitteisiin. Huomenna olisi tarkoitus taas mennä salille, yritän jos pääsisin liikkeelle suunnilleen samoihin aikoihin.

Reilun viikon verran vielä pitää odotella, ennen kuin AVA:lla alkaa fitnesspäiväkirjat. Mukanaolevat naiset vaikuttaa ihan mielenkiintoisilta tyypeiltä. Mukanaolijoista ainoastaan se Venla on jotenkin tuttu, jonka joskus oon Salkkareista bongannut. Varmaan saan sarjasta itselleni rutkasti tsemppiä ja motivaatiota omaan projektiini. Mä en mitään muuta halua niin paljon kuin olla hoikka perhonen.

Kokemuksia

Mä oon nyt sitten käyttänyt litoa runsaan viikon, ja täytyy sanoa, etten ainakaan vielä ole huomannut mitään merkittäviä muutoksia olossani. Samalla lailla olen masentunut kuin ennenkin, mikään ei oikein huvita. Tällä viikolla kävin kontrollilabroissa tuon liton aloittamisen takia. Lääkäri soitteli tuloksista muutama päivä sitten, ja kaikki on ok eli jatkan litoa samalla annoksella kuin tähänkin saakka. Ensi viikolla olisi taas kontrollilabra. En tiedä kuinka usein jatkossa näitä labroja otetaan, täytyypä kysäistä asiaa sitten kun saan lääkärin luurin päähän. Mulle lisättiin lääkitykseen takaisin se Mirtazapin 7,5mg iltaisin, koska olen nukkunut huonosti.

Kyllä mulle muutakin kuuluu; oon jaksanut kaikesta huolimatta käydä kuntosalilla. Yritän valita käyntini ajankohdaksi sellaisen hetken, jolloin salilla olisi mahdollisimman vähän ihmisiä. Tähän on parikin syytä; A) tällä hetkellä en oikein välitä tavata ketään ylimääräisiä henkilöitä ja B) mun kroppa ei tosiaankaan ole missään sellaisessa kunnossa, jota mielellään esittelisi salilla :( Anyway, olen huomannut, että salilla käynnillä on ollut suotuisa vaikutus mun painoon: se on hieman tullut alaspäin :) Yritän käydä viikossa 3 kertaa treenaamassa. Joskus ennen kävin salilla jopa 4-5 krt/viikko, mutta huomasin, että nopeasti liikunta muuttui "pakkopullaksi" eli jouduin pakottamaan itseni liikkeelle & melko pian sitten salilla käynti jäikin vallan pois harrastuksistani. Nyt yritän oppia nauttimaan liikunnasta niin, etten kyllästyisi siihen kuten ennen.

Muutama päivä sitten liityin SYLI:n jäseneksi, ja ensi viikolla olisi tarkoitus mennä ensimmäiseen tapaamiseen. Hieman hirvittää, että mitähän siellä mahtaa tapahtua ... kelpaako tämmöinen läski sinne joukkoon? Mitä jos mä en kuulukaan siihen porukkaan? Vaikka mulla ei siis olekaan mitään virallista diagnoosia, mulla tosiaankin on ongelmia syömisen kanssa. Tällä hetkellä ei oo ahmimista eli mun ongelmat on enemmänkin anoreksian tyyppisiä; lasken kaloreita, katson tarkkaan mitä voin/saan syödä, yritän liikunnalla saada painoa nopeammin tippumaan, välillä paastoan ... näitä oireita riittää. Mun tavoite on pudottaa PALJON eli ainakin normaalipainon alarajoille, mielellään vielä sen allekin. Mä tiedän kyllä, että olis järkeviäkin tapoja laihduttaa. Tää ajatus vaan istuu todella tiukassa mun päässä, haluan vielä joskus kuoriutua ulos tästä kotelosta hoikkana perhosena <3

Uusi elämä alkaa

Kuten otsikkokin sen sanoo, mulla on nyt alkanut ihan uudenlaisen elämän opettelu. Toissapäivänä sain vihdon ja viimein diagnoosin, joka kyllä kattavasti selittää mun oireilujani. Mulla siis todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö eli "tuttavallisemmin" bipo. Kyllä mä sitä diagnoosia jo osasinkin odottaa, kun olin jo pidemmän aikaa pohdiskellut omaa oloani ja tuntemuksiani, välillä lukenut netistä aiheeseen liittyviä tekstejä blogeista ja artikkeleista. Tässä sitä nyt opetellaan elämään uuden "kumppanin" kanssa, pikku hiljaa. Lääkitystä tarkistettiin uuden diagnoosin myötä, ja nyt mulla menee aamulla 10mg essitalopraamia sekä illalla Lito 300mg x 2 ja melatoniini 3mg x 2. Näillä eväillä jatketaan eteenpäin :) Voi olla, että joskus tulevaisuudessa tuo essitalopraami pudotetaan pois & lisätään ehkä joku muu lääke tilalle; aika näyttää, miten käy.

Tylsää - kun mikään ei tunnu miltään

Huomasin juuri, että viime blogipostauksesta on vierähtänyt liian kauan :(. Mulla on ollut ja on edelleenkin todella masentunut olo. Sen vuoksi en ole kyennyt tänne mitään kirjoittamaan, kun tuntui että mitä sitä turhaan ajatuksiaan tuo julki; ei niitä kumminkaan kukaan lue. Nyt tuli fiilis että vois sitä jotain tänne virtuaaliselle paperille raapustaa, sais ehkä vähän omaa pahaa oloa purettua.

Ensin kuitenkin jotain hyvääkin; sitten viime postaukseni, olen liittynyt Keventäjiin & täytellyt  netissä ahkerasti ruokapäiväkirjaa. Olen myös aloittanut kuntosalilla käymisen, ja yllätyin todella positiivisesti ekalla salikerralla kuinka hyvä olo treenin jälkeen tulikaan. Liikunnan lisääminen sekä syömisien tarkkailu on tuottanut tulosta, paino on pudonnut ihan kivasti; useita voipaketteja on hävinnyt ...

Sitten muihin asioihin ... Mun keskittymiskyky on edellen hyvin alhainen, just jaksan katsella telkkarista max. tunnin ohjelman, ja sekin tekee välillä todella tiukkaa. Muutenkin oon huomannut, etten enää jaksa katsoa sarjoja/ohjelmia joita ennen seurasin lähes fanaattisesti. Ei vaan ole mitään mielenkiintoa. Kirjoja olen yrittänyt lukea, mutta tuloksetta. Kun oon saanut "kahlattua" läpi ehkä pari sivua, tulee fiilis ettei jaksa tätä enää. Lehtiä sentään jaksan joten kuten selailla.

Mun lääkitys muutettiin vanhaan takaisin eli nykyään otan aamulla yhden essitalopraamitabletin, ja illalla pari melaria sekä puolikkaan mirtsaa. Olen antanut itseni ymmärtää, että noi melarit on sellaisia, joiden vaikutus ei pitäis enää seuraavana päivänä tuntua; eikä pitäis kyllä tuon mirtsankaan. Käytin viime vuonna mirtsaa samalla annostuksella, eikä siltikään ollut tällainen olo. Mä nukkuisin nykyään kellon ympäri, ts. väsymys on lievästi ilmaistuna melkoinen. Otan yleensä noi iltalääkkeet siinä klo 22.00-23.00 välillä, ja yritän mennä nukkumaan ennen puolta yötä. Jos mulla ei ole mitään menoa, voin nukkua kevyesti pitkälle aamupäivään, joskus oon herännut vasta puolen päivän jälkeen. Toki heräilen jonkun kerran yön aikana, mutta onneksi saan uudelleen unen päästä hyvin kiinni. Jos mulla on joku meno tiedossa, on pakko laittaa herätyskello soimaan; muuten jää meno, koska nukun autuaasti :).

Ensi viikolla mulla on aika psyk.polille, jossa näen lääkärin ja sairaanhoitajan. Eka kerta heidän luonaan oli tämän kuun alussa, ja lisäksi mulla oli sh:n luona haastattelu joku aika sitten. Onneksi ne molemmat on tosi kivoja tyyppejä, tuntuu että niille on helppo avautua omista asioistaan. Ei tule sellaista tunnetta, että mitähän ne mahtaa ajatella. Sitä mä tässä oon mietiskellyt, että jokohan ens kerralla sais jotain selvyyttä tähän mun diagnoosiin. Tuntuu niin kurjalta, kun syö lääkkeitä eikä olo tunnu helpottavan millään. Mä oon myös ajatellut, että olisin valmis vaikka menemään osastolle, jos siten vois saada selvyyden tähän mun nykyiseen olotilaan. Kaikkein vaikempina hetkinä mulla on ollut tosi synkkiä ajatuksia mielessä tyyliin " jos mä nyt nukkuisin pois, hyvin harva mua oikeesti jäis kaipaamaan eikä hautajaisiinkaan moni ilmestyisi". Niin, välillä tuollaiset ajatukset täyttää mun pään eikä tunnu olevan mitään ulospääsyä tästä ahdistavasta olotilasta. Ehkä mun tarttis puhua näistä ajatuksista sitten ensi viikolla. No, laitetaan mietintämyssy päähän ...

Väsyttää vaan aina

Mä oon nykyisin aina tosi väsynyt; saatan nukahtaa bussiin, jos on vähänkin pidempi matka. Lisäksi nukun melkein joka päivä päikkäreitä. Tästä huolimatta väsymys pitää mua tiukasti otteessaan. Multa on otettu kilpparilabrat, mutta ne oli normaaleja + hemoglobiini on hyvä. Olen miettinyt pääni puhki mistä tämä tolkuton väsymys voisi johtua, mutta ainakaan toistaiseksi en vastausta ole löytänyt. Ehkä mulla on joku unitauti? 😄

Sitten kalorin kulutuksia ;
- eilinen 1455 kcal
- tänään 604 kcal
Viiden päivän (lauantai-keskiviikko) keskimääräinen kalorinkulutukseni: 1247,6 kcal.

Olen tosi tyytyväinen, että onnistuin tänään pudottamaan syömieni kalorien määrää melko paljon verrattunan edellisiin päivinn. Kyllä ne kilot vielä lähtee pois !

Mukava helmikuun toista viikkoa kaikille 😊

Viikonlopun kalorisaldoa ...

Aloitin lifesumin käytön viime lauantaina, ja tässä olisi nauttimani kalorimäärät siitä lähtien. En aio sen tarkemmin eritellä syömisiäni, ja itseni tuntien en varmaan säännöllisesti jaksa kirjata kaikkea joka päivä. Tarkoitus on silloin tällöin tarkemmin merkkailla ruoat & kalorit muistiin, niin näkee paremmin mihin suuntaan kilot on menossa :D
Lauantai 1469 kcal
Sunnuntai 1511 kcal
Maanantai 1199 kcal

Nämä kalorimäärät voivat joistakin tuntua suurilta, mutta ne ovat kuitenkin reilusti alle "virallisen" suosituksen, joka on muistaakseni about 2000 kevyttä toimistotyötä tekevälle naiselle. Tarkoitus on jatkossa vieläkin päivän kaloreita pudottaa. Mukavaa viikon alkua kaikille & erityisesti mun blogin lukijoille ja kommentoijille ❤️

Muutama tunti sitten olin kaupassa, ja mukaan tarttui kaikenlaista vähäkalorista syötävää & juotavaa; osittain MikiThe Muffinin innoittamana:

- mustikkakeittoa (light)
- Cocis Zeroa
- kivennäisvettä, maustamatonta
- klementiinejä
- omenoita
- riisikakkuja (Rainbow)
- maustamatonta rahkaa
- protskupatukoita, erilaisia
            * Rainbow 8kpl
            * Leader So Lo-carb Protein 4 kpl
            * Teho-Sport Energia 1 kpl

Mä en siis mitenkään karppaa, vaan yritän vain välttää huonoja hiilareita ja syödä proteiinia enemmän. Samalla on haasteena pitää päivittäinen kalorimäärä riittävän alhaalla, jotta paino putoaa. Yritän myös muistaa useammin juoda, mikä onkin ennen ollut juuri ehkä se kompastuskivi, johon mun painonpudotukset on "tyssänneet". Nyt ainakin tuntuisi olevan hyvä tsemppi päällä, joten eiköhän se tästä, pikkuhiljaa .... Ensi viikolla on ensimmäinen todellinen koetinkivi, kun tapaan joitakin ystäviä. Jo nyt mietiskelen, mitä oikein voisin ottaa; tyydynkö vaan pelkkään kahviin, voinko ottaa latten vai peräti jotain syötävääkin kahvin kanssa? Siinäpä minulle pähkäiltävää ... Anyways, oikein mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille ❤️

Liinus- vinkki vatsantoimintaan

Ajattelin vielä pikaisesti laittaa postauksen aiheesta, joka on varmaan liiankin tuttu kaikille painonpudotuksen kanssa kamppaileville: vatsan toiminta tai oikeammin ilmaistuna toimimattomuus :( Mulla on nyt muutaman päivän ajan ollut ongelmia vatsan toiminnan kanssa, ja mieitin että jotain täytyy asian suhteen tehdä. Tutkailin netistä erilaisia vaihtoehtoja, ja päädyin Liinus pellavarouheeseen. Se on luonnollinen "laksatiivi", jos sellaista ilmaisua nyt haluaa käyttää. Liinus lisää ravintoon kuitua, joka tunnetusti on plussaa suoliston hyvnvoinnille. :) Tänään kävin hakemassa putelin apteekista. Hinta ei ollut mitenkään paha, n. 11€. Pakkaus on suhteellisen riittoisan kokoinen, joten hinta-laatusuhde lienee kohdallaan. Nyt en ole ottanut kuin vasta yhden annoksen, koska ajattelin aloittaa varovasti kuitulisäyksen kanssa. Huomisesta alkaen olisi tarkoitus sitten ottaa päivässä 3 annosta Liinusta.

Painonpudotuksen apulainen

Löysin eilen appstoresta sovelluksen, jota voin käyttää painonpudotuksesssani apuna. Ajattelin laittaa sen myös tänne; ehkä joku muukin saa siitä kipinän ;)
www.lifesum.com
Ko. linkistä siis löytyy erittäin helppokäyttöinen sovellus, joka kylläkin on englanniksi. Uskon, että ihan kouluenkun taidoilla selviää! Kivana "jippona" on koodiskanneri, joka helpottaa huomattavasti aterioiden kirjaamisia. Klikkaat vaan skanneria, ja sun känny lukee tiedot ilman mitään vaivaa; ei tartte lisäillä mitään kaloreita tms. Yks juttu, jonka huomasin, on se että skanneri ei välttämättä tunnista kaikkia koodeja ( esim. ulkomaiset tuotteet ). Ite yrin lisätä mehua, jonka olin ostanut erikoiskaupasta Itiksestä, ei onnistunut :( Mutta siis sain laitettua Nutrilettin Chunky Barin tämän päivän lounaaksi.
Kannattaa ainakin tutustua Lifesumiin! Sitä en tiedä, onko sitä saatavilla androidille tai muille vastaville.

Lisäpostaus

Lueskelin tuossa MikiThe Muffinin blogeja, ja niistä tuli mulle hirvee tsemppibuustaus! Ajattelin, että voisi ekaksi vaikka yrittää säännöllisesti punnita itsensä. Myöhemmin kai sitä vois koittaa pistää ylös ruokia / juomia. Yritän myös joskus laittaa tänne thinspiraatiokuvia / tekstejä. Nyt ei mulla ole muuta kuin heippa vaan ja hyvää yötä erityisesti sinulle MTM ❤️

Mikä mättää?

Mulla on ollut jo pitkän aikaa niin masentunut olo, ettei mikään oikein huvita :(. Mä haluaisin näperrellä käsilläni jotain, esim. neuloa, josta aiemmin tykkäsin tosi paljon. Olis kivaa myös lukea kunnon kirjoja, nykyisin jaksan ehkä hiukan selailla lehtiä / lueskella blogeja. Tosiaan, mulla on yöpöydällä kaksi kirjaa, joihin haluaisin tarttua; Päivi Storgårdin "Keinulaudalla" sekä Ann Heberleinin " En tahdo kuolla, en vain jaksa elää". Olen yrittänyt miettiä pääni puhki, mistä voisi johtua se, etten ole saanut aikaiseksi lukea niitä. Mitä mä oikein pelkään, löytäisinkö kirjoista jotain sellaista, joka toisi paljon kipeitä tunteita mieleen? Näiden teosten aihepiiri koskettaa mua hyvin henkilökohtaisesti, koska mullahan on tehty masisdiagnoosi, ja bipoa epäillään.

Ensi viikolla pitäis sitten tulla jotain selvyyttä asiaan. Mulle on tullut kotiin iso nivaska papruja (kyselylomakkeita), jotka tarvii olla täytettynä kun sinne vastaanotolle menee. Oon kyllä löytänyt netistä muitakin lomakkeita, jotka meinaan täyttää ja ottaa mukaan.

Viime viikolla oli taas se tutkimuslääkärin vastaanotto, eikä mun lääkkeitä vieläkään suostuttu muuttamaan !! Nämä nykyiset lääkkeet ei kyllä tunnu tehoavan yhtään. Toivottavasti ensi viikon jälkeen mulla on sopivammat = oikeat lääkkeet.

Painon kanssa on (taas) ongelmia; kilot eivät oikein tunnu lähtevän millään alaspäin. Tiedän, että ns. asiantuntijat suosittelee liikuntaa painonpudotuksen ohella. Tämä ei nyt kuitenkaan mun tapauksessa onnistu; ei huvita eikä ole oikein aikaa. Inspiraation saamiseksi olen yrittänyt lukea aiheeseen liittyviä postauksia, joita löytyy seuraamistani blogeista. Jotenkin mulla on hirvee kynnys alkaa oksentamaan just syömääni ruokaa, se tuntuu jotenkin "tuhlaukselta" = ostaa kallista ruokaa, jonka sitten päästää suustaan pois. Ehkä just tämän takia koen olevani pikemminkin pro-ana kuin pro-mia. Ehkä mulla on sittenkin BED = binge eating disorder, jossa ruokaa ahmitaan ajoittain valtaviakin määriä, mutta syötyä ruokaa ei oksenneta / käytetä laksatiiveja = ulostuslääkkeitä.

Miten odotankaan sitä päivää, jolloin sisälläni oleva pieni ja hoikka perhonen pääsee lentoon ....

Eilen mulle tuli taas sellainen kunnon ahdistuskohtaus, ja olin todella tuskainen. Meinasin jo tarttua pilleripurkkeihin, mutta onneksi päätin ensin kirjoittaa hyvälle ystävälleni. Hetken aikaa hänen kanssaan kirjoiteltuani, olin paljon paremmalla tuulella. Kyllä rakas ystävä on mulle kaikki kaikessa ❤️

Kadonnutta etsimässä

Tässä viime aikoina mua on suuresti ahdistanut se, etten enää pysty keskittymään kunnolla lukemiseen. Ennen olin oikea "lukutoukka" & lisäksi lueskelin erilaisia lehtiä välipaloiksi 😊 Nyt en edes muista, koska olisin tarttunut kirjaan tai johonkin lehteen. Ei vaan ole mitään inspistä lukea 😞 Erään laulun sanoja mukaillen; mä mistä löytäisin sen ..... keskittymiskyvyn? Ens viiikolla on taas aika lekurille, jospa nyt se ottaisi vakavasti mun halun vaihtaa lääkkeitä. Nykyinen lääkitys ei todellakaan auta.
Mua stressaa lisäksi erittäin paljon se, että painoa pitäisi pudottaa useampi kymmenen kiloa. Siihen projektiin tarvitsen lujan itsekurin, joka sekin tuntuu olevan multa kadoksissa. Herkut maistuvat liiankin hyvin, vaikka tiedän ettei niistä ole kuin harmia (lue: lisää kiloja) tiedossa. Mulla on toisin sanoen ollut ongelmallinen suhde ruokaan jo pitkään. Joskus saattaa tulla järkyttäviä ahmimiskohtauksia, jolloin syön & juon suolaista ja makeaa sekaisin, vuoronperään: suklaata, salmiakkia, jätskiä, sipsejä, pullaa .... Aina tällaisen jälkeen olo on ihan maassa. Tuntuu, että jotain tarttis tehdä. Koska en oo mikään himoliikkuja, jotenkin ne kalorit täytyy saada kulutettua. Mulla taitaa olla semmoinen " epätyypillinen syömishäiriö" eli mä en käyttäydy kuin anorektikot tai buliimikot = en välttele syömistä / oksentele. Saa nyt nähdä, mitä mä tämän painonpudotusprojektin kanssa teen; muuttuuko mun tilanne niin, että lähitulevaisuudessa oon proana tai promia. Ehkä mussa on enemmän proanan piirteitä, koska herkkujen liikasyömisen jälkeen usein yritän vähän aikaa olla "vähillä kaloreilla" = paastota. Mä oon kokeillut kaiken maailman laihdutuskuureja, ja aina oon huomannut sen, että omalla kohdalla tehokkain kilojen vähentäjä on juuri kaloreiden vähentäminen melko rajusti. Ehkä mut sitten huomataan paremmin, kun olen hoikemmassa kunnossa. Joka päivä selailen paljon (th)inspiraatiota antavia blogeja, jotka löytyvät seuraamieni blogien luettelosta.

Viikonloppu odottaa !

No niin, se olis taas perjantai --> tietää, että viikonloppu on alkanut 😊 Minulla on seuraavien muutaman päivän aikana opiskelukiireitä, joten en välttämättä ehdi päivittää blogiani. Yritän kuitenkin sunnuntaina tänne jotain kirjoitella, vaikkapa opiskelujen sujumisesta ...  Nyt on mun aika painua höyhensaarille, joten toivottelen teille hyvää & rauhallista yötä sekä oikein antoisaa viikonloppua; vietittepä sen sitten ihan vaan kotosalla tai jossain reissussa!

Ei mitään uutta :(

Tänään kävin lääkärissä, mutta ei mun lääkitystä muutettu mihinkään 😓 Olen nyt todella pettynyt, sillä olin aivan varma että saisin toisenlaiset lääkkeet. Mulle vaan sanottiin, että "katsellaan" nyt vielä pari viikkoa. Arghhhh! Miks ne lekurit ei tajuu, jos niille sanoo, et lääkkeestä ei oo mitään apua ?? Mun mieliala on nyt todella down. Koko ajan on väsynyt olo; en jaksaisi tehdä mitään muuta kuin nukkua, ehkä joskus hiukan selailla lehtiä. Kirjoja en oo pitkään aikaan voinut lukea, ei jaksa keskittyä. Edellisessä postauksessa ollut suunnitelmani lukea Ann Heberleinin kirjaa ei siis toteutunut :( Ruokahalu on aivan olematon; "oikeaa" ruokaa ei vaan yksinkertaisesti tee mieli. Vastaavasti taas karkkeja / sipsejä / muita herkkuja kyllä menisi vaikka kuinka paljon. Pakko ottaa vitamiinitabletteja, kun ei kerran syö kunnolla.

Mulla on siis diagnosoitu masennus, mutta olen jonkin aikaa epäillyt, että mulla saattaisikin olla bipo. Oon tehnyt joitain testejä, joiden perusteella voisi EHKÄ epäillä bipoa. No, oon onneksi saanut ens kuulle ajan psyk.polille, jossa toivottavasti selviää jotain. En mä tietenkään toivo, että mulla on bipo, mutta haluun saada selvyyden asiaan. Tämä oli nyt hiukan "synkkä" postaus, ja toivon että seuraavan kerran on parempi fiilis kun kirjoittelen tänne. Mukavaa tammikuun jatkoa 😊

Uusi viikko on alkanut ....

No niin, tammikuun toinen kokonainen viikko on alkanut, ja tiedossa on ainakin joitakin muutoksia. Tapaan lääkärin, ja meidän olisi tarkoitus keskustella mun lääkityksen vaihdosta. Tuntuu ettei nykyinen lääkitys oikein tehoa :(  Väsyttää koko ajan huolimatta siitä, että nukun melko pitkät yöunet (joskus jopa 10 tuntia) sekä lisäksi silloin tällöin vielä päikkäreitä. Olo on toisinaan niin ahdistava, että kurkussa tuntuu kuristava tunne ja sitten yhtäkkiä kyyneleet vaan valuu polttavina pitkin poskia 😓 Tällainen "kohtaus" voi yllättää ihan koska vaan; vaikka kesken kauppareissun.

Mielelläni lukisin, mutta ei oikein jaksaisi keskittyä mihinkään. Yöpöydällä odottaa parikin kirjaa; Päivi Storgårdin "Keinulaudalla" sekä Ann Heberleinin " En tahdo kuolla, en vain jaksa elää". Nyt tällä hetkellä on sellainen fiilis, että tuo AH:n kirja voisi olla minulle aiheeltaan sopivampi. Ehkä minä sitten koitan lukea siitä muutaman sivun ennen kuin menen unten maille. Nyt toivottelen kaikille hyvää & rauhallista yötä sekä kauniita unia 😴; erityisesti mun blogin ekoille kommentoijille  🌹 Pidetään läheisistä hyvää huolta!

Löysin osoitteesta: anki.vuodatus.net tämän kauniin perhosen. Se muistuttaa minua erittäin rakkaasta ja pitkäaikaisesta, hyvästä ystävästä johon voi AINA luottaa 💛

Leppoisaa lauantai-iltaa :)

Tässähän on vuosi vaihtanut jo reilu  viikko sitten, joten ajattelin, että olisi aika hiukan päivitellä .... Tämä viikko on ollut tosi hektinen töiden merkeissä, mutta onneksi tänään sai viettää vapaan lauantai-illan 💙 Kotisohvalla se kului töllöä tuijotellen. Päätin ihan mielenkiinnosta tsekata Maikkarin uutuuden Kingin, enkä kyllä joutunut pettymään. Ohjelmassa on todella ammattitaitoisia & monipuolisia näyttelijöitä, jotka pitävät itsensä kyllä "likoon" 😂 Kingin loputtua en voinut sulkea tv:tä, koska sen jälkeen alkoi eräs mun lemppareista; Survivors & ihana Jeff Probst! Nyt tietää, mitä tulen tekemään tulevina lauantai-iltoina ...

Toiseen asiaan .... ajattelin hiukan kirjoittaa sairauksista, joita mulla on & jota vasta epäillään. Viime keväänä diagnosoitiin masennus, johon on kokeiltu jo useita lääkkeitä, mutta ei vaan tunnu löytyvän mulle sopivaa vaihtoehtoa. Ensi viikolla lääkärin vastaanotto, ja tarkoituksena olisi taas jälleen kerran kokeilla jotain uutta tabua. Tällä hetkellä yöunien saamiseksi Zopinoxia tarvittaessa 1/2 - 1 tabl. On mulla kyllä myös Stellaa, jos tarvin jotain "tuhdimpaa" troppia.
En halua tässä vaiheessa paljastaa vielä kaikkea, koska en halua, että joku tuttu bongaisi mun blogin. Ainakin näin alkuvaiheessa on mielestäni helpompaa pysytellä hiukan incognito 😉 Yritän jatkossa postailla muutaman kerran viikossa, mutta en uskalla luvata mitään. Yllättävät arkipäivän tapahtumat saattavat ns. sekoittaa pakkaa niin, ettei energiaa jää kirjoitteluun. Mutta nyt, toivottelen kaikille hyvää ja rauhallista yötä; nähkää kauniita unia 😴